mun olo on likanen ja iso. pari päivää on menyt ihan taas ahmiessa. okei, olen ahminut joskus enemmänkin mutta ólen syönyt taas aivan liikaa. mua pelottaa että paisun muodottomaksi palloksi ja kaikki on menetetty, mutta onneksi mua pelottaa se niin paljon että en anna sen tapahtua. mä olen niin iloinen siitä että mulle iskee paniikki jos vaaka näyttää liikaa ja sillon on helppo olla syömättä. muhun iskisi paniikki jos huomaisin että luuni en enää paista läpi. muhun iskisi paniikki myös jos huomaisin että reisieni välissä olisikin ilman sijasta läskiä. mut onneksi kahta jälkimäistä ei ole edes vielä tapahtunut. vaaka on kyllä joskus näyttänyt liikaa mutta asiat on aina korjaantunut. mä vihaan sitä kun vatsa on täysi. vihaan sitä eniten maailmassa. silloin olen ollut huono luuseri joka ei totellut sääntöjä. ja se että mitään ei edes tule ulos vaikka tungen sormet syvälle kurkkuu tekee musta vielä pahemman luuserin. tekis mieli hakata itsensä maanrakoon. tekis mieli huutaa ja sättiä itseään. haluan vain viillellä käteeni isot jäljet muistuttamaan mua siitä kuinka ruma, ällöttävä ja surkea ihminen olen. kuinka hetkeksi olen menettänyt hallinnan. menettänyt hallinnan. maailmankaikkeuden kamalin sanapari. mä aion pitää tän hallinnassa. haluan olla ruma ja laiha. se todistaa sen että mitä mä haluan on totta. ja se mitä mä haluan on tämän paskan hallinta. mä halua elää tän kanssa vaikka tää tekeekin elämästä paskaa. mutta vittu mä olen laiha ja mä hallitsen tän. musta ei ikinä tulee normaalia läskiä!!!!!!!!