vittu mä olen outo. olen tässä suunnilleen koko nuoruuteni odottanut millon mun elämä alkaa. millon mulla on oikeasti ystäviä ja oikeasti hauskaa ja oikeesti jotain mistä nauttia ja syy elää. Sitten kun mut pyydetään johonkin missä on ihmisiä, jossa pidetään hauskaa ja irrotellaan niin mua ei huvita. Siis ei todellakaan huvita. mikä mua vaivaa. päätin että vittu mä meen sinne väkisin, vaikka mua ei huvittanukkaan. mä olin viimiseen asti menossa mutta en kuitenkaan mennyt. olin koko päivän ollut itku kurkussa koska mua ei huvittnut mennä mutta kuitenkin halusin jotain muutosta mun paskantympeeseen elämään. sitten just viimehetkellä mä aloin itkeä. en mä voinut enää pitää päivän itkuja sisällä ja annoin itteni vaan itkeä, vaikka äiti olikin vieressä ja ihmetteli mikä mun on ja miksen puhu mistään ikinä mitään, koska se kuulemma helpottaa. mutta paha mun on puhua kun en itsekkään tiedä. olin siinä kohtaa niin rikki ja väsyny itteeni että päätin jäädä kotiin (siis vanhempen luo), en jaksanut alkaa laittaman itteäni enää kuntoon kun kerran olin jo itkenyt päivän meikit naamalle ja silmät turvotti. no parin tunnin päästä mua alko vituttamaan kun en lähtenyt, vaan jäin luuserina kotiin odottamaan että ehkä se elämä tulee mun luo. vitut. olen vaan niin vitun luuseri etten saa itseäni niskasta kiinni ja sitten ruikutan elämääni valtavassa itsesäälissä. äiti sanoi että voin ihan hyvin vieläkin lähteä. yritin siinä sitten lopettaa itkemisen ja menin vessaan, pesin naamani ja rupesin meikkaamaan. arvatkaa vaan tuliko koko hommasta kuitenkaan mitään. ensinnäkin en kestänyt ällöttävää ja rumaa naamani joka katsoi mua pelistä.....sitten vaan en enää jaksanut. Purskahdin uudestan itkuun ja tuoreet ripsarit valu mun poskille. Olin vitun vihanen itselleni ja koko elämälle. Riisuin vaatteet ja menin saunaan, jossa itkin niin kauan että en enää jaksanut. Että oli ihan vitun kiva ilta. Mulla ois voinu olla oikeasti kiva ilta mutta mussa on jotain niin pahasti vialla etten kykene mihinkään. Mä en sovi tähän maailmaan. eikä eläminen ole mun juttu. en tiedä mikä sitten on. Jos eläminen suljetaan kerran pois ni mitä jää jäljelle? -ei mitään!

ainut hyvä juttu eilisessä oli se että mun vatsa oli tyhjä ja kurisi koska mulla oli kai nälkä. rakastan sitä tunnetta kun vatsa suunnilleen kramppaa tyhjyydestä.