just ku pääsin sanomaan että kirjoitusteni väli venähtää aina ikuisuuksii niin kirjotankin seuraavan vuodatuksen samana iltana. noo, ei voi mitään.

haluisin olla nyttenkin kännissä, niin vitun masentava olo. koko viikonloppu on menny vähä päin honkia. ja huomenna pitäis mennä töihin. sit olin idioottti ja menin syömään tänään pitsaa. ja söin sen kokonaan. mua ällöttää se kun jos tilaan jotain ruokaa en voi olla syömättä sitä. syön aina koko pitsan, tai syön aina kaikki ranskalaiset. yäk. miksen mä voi omistaa sellaista taitoa että voin lopettaa syömisen siihen paikkaan kun haluaisin,  vaikka semmonen kamalanihana rasvanen kaloripommi pitsa tököttää mun edessä. voisin syödä vain osan ja jättää loput, mut ei. mä olen surkea ja ällöttävä. kaikkein eniten mua etoo tässä koko paskassa se että vaikka mä vihaan sitä että mun on syötävä silti mä rakastan syömistä. se on kamalaa ja mua hävettää myöntää se että rakastan syömistä. mut heti kun olen syönyt tulee olo että oliko oikeasti pakko?. joskus tulee kesken aterian että mitä vittua, ei mun tarvi syödä. joskus olen lopettanut sen siihen paikkaan ja vienyt kaikki syötävät takaisin tai roskiin.valitettavasti noin käy aika harvoin. syöminen ällöttää mua. sen takia mä olen näin ällö, inhottava, kamala. ja silti mä syön, koska mä tiedän että kuolen jos en syö. enkä mä halua kuolla. en todellakaan. mä vaan niin pelkään että musta tulee niin lihava että en mahdu olemaan missään. haluan vain olla laiha. laiha ja puhdas. vittu tää on perseestä.

mut ei. mä en silti vieläkään halua parantua.